Mitä ostin ruokakaupasta?

Miltä näyttävät mun ruokaostokset?

Lähin ruokakauppa sijaitsee vain muutaman askeleen päässä kodistani. Valitettavasti tämä kauppa on hyvin pieni ja siellä myydään lähes ainoastaan sipsiä, karkkia, limppareita sekä alkoholia. Tästä syystä ruokaostot on toteutettava Walmartissa, joka sijaitsee noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä kotiovestani. 

Walmart on kauppaketju, jonka myyntipisteitä on yli 11 000 koko maailmassa. Ensimmäisen kerran astuessani tähän liikkeeseen ystäväni totesi, että se, mitä et löydä kyseisestä kaupasta, on sellaista, mitä et luultavasti tarvitse ollenkaan. Tässä kaupassa on siis valinnanvaraa!

Tällä kertaa ostin ruoka-ainekset kokonaista viikkoa varten. Näin ajattelin tehdä jatkossakin ruokakaupan kaukaisen etäisyden vuoksi. Kävellen ei pysty lähteä hakemaan täytettä varastoihin muutaman päivän kuluttua. Autottomien opiskelijoiden onneksi yliopisto järjestää bussikyydityksiä ruokakauppaan jokaisena perjantaina. Tietysti myös julkista liikennettä voi käyttää. Itse kuljin tällä kertaa kauppaan ja takaisin ystäväni kyydillä, sillä hän omistaa oman auton. 

En haluaisi ruokavalioni muuttuvan kovin paljon tutusta kaavasta asuessani täällä, mutta joitain poikkauksia on tietenkin tehtävä. Suosin kasvisruokia, joten täälläkin esimerkiksi tofu, riisimaito, vihannekset sekä erilaiset pavut pääsivät ensimmäisinä ostoskärryyn. Seuraavina nappasin mukaan leipää, tonnikalaa sekä kasviksia ja hedelmiä. Pinaattipussi on muuten aivan järkyttävän isokokoinen (mistä olen hyvin iloinen sen suuren kulutuksen vuoksi!). Suurin osa pakastetuotteista on myös pakattu todella isoihin pakkauksiin. 

Koska kauppareissuja täytyy kulkemisen vuoksi hieman suunnitella, ostin vararuuiksi kaappiin myös muutaman valmispastan sekä nuudeleita. Juomiksi ostin yhden mehupurkin sekä pullovettä. Suomessa asuessani en suurkuluta mehuja, mutta tällä kertaa päätin ostaa kaappiini yhden sellaisen (mikä on kooltaan yhden Yhdysvaltojen gallonin, eli 3,78 litraa!). Päätin myös, että en juo hanasta tulevaa vettä, joten joudun ostamaan juomaveden aina kaupasta. Se ei onnekseni ole kallista. Paikalliset ystäväni kertoivat, että osa täällä juo hanasta tulevaa vettä, ja toiset puolestaan eivät. Itse sain sen verran pahan tulehdustilan kehooni alkuvuoden seikkailuissani Aasiassa, että pyrin taas minimoimaan sairastumisen riskin kaikin keinoin. 

Yliopistosta on mahdollista ostaa meal planeja, eli tietty määrä ruoka-annoksia tiettyä päivää tai viikkoa kohden. Näin ollen osa opiskelijoista ei valmista itse lainkaan ruokaa, sillä meal planiin voi kuulua esimerkiksi aamiainen, lounas, päivällinen sekä iltapala. Tämän lisäksi käytössä voi olla Flex Dollars tai Pete's Points, jotka ovat verrattavissa rahaan kampusruokaloissa. Näillä pystyy ostamaan ruokaa useista ravintoloista, ja jokainen opiskelija voi halutessaan ostaa näitä pisteitä omalle opiskelijakortilleen. 

Meal plan -annokset valmistetaan ruokalassa, joka sijaitsee kodistani katsottuna kampuksen toisella puolella. Tästä syystä en valinnut itselleni yhtään valmista annosta koko lukukaudelle, ja päätin valmistaa omassa keittiössä suurimman osan aterioistani. Meidän asunnostamme löytyykin ruuanlaittoa varten oma ja uusi keittiö, kun taas suurimmissa osissa asuntoloita keittiöt ovat todella kuluneita ja niitä voi käyttää yhtäaikaisesti jopa 20 henkilöä. 

Kiinnostaako teitä kuulla perusteellisempaa postausta yliopistoruokailusta ja sen malleista?

Ruuan lisäksi ostin joitakin käyttötavaroita elämistä varten, sillä sänkyjä lukuunottamatta huoneeni oli täysin tyhjä muuttopäivänä. Edellisellä kauppareissulla olin jo ostanut itselleni peruselintarvikkeiden lisäksi mm. tyynyn, peiton sekä kattilat. Tällä kertaa ostoslistalleni pääsivät muut välttämättömät tavarat, kuten lautaset, aterimet sekä saippua. 

Suomeen verrattuna valikoima oli hyvin samankaltainen. Suurimpina eroavaisuuksina voisin kuitenkin mainita pakkauksien suuret koot (esimerkiksi ostamaani mehua ei myydä pienemmissä pakkauksissa) ja valmisruokien suuren määrän. 

Kassalle tultaessa myyjä pakkaa kaikki ostokset automaattisesti todella moneen pieneen muovipussiin. Näiden muovipussien kokoa voisin verrata Suomen pakastepussien kokoisiksi. Näin ollen isompia ostoksia tehdessä kädet voivat täyttyä yli 20:sta muovipussista. Seuraavalla kerralla otan omat kangaskassit mukaan ja katson, onnistuisiko pakkaaminen myöskin niihin. 

Niin, ja ruuasta vielä; olihan sitä pakko ostaa muutamia sipsejä ja aivan megaiso dippi illanistujaisia (ja ehkä myös vähän vain itseäni) varten.

-Mona