Niagaran putoukset - täytyy päästä uudestaan

Lauantaina vuokrasimme auton Youngstownista, ja suuntasimme katsomaan yhtä tämän hetkisen elämäni kauneinta näkymää - Niagaran putouksia. En tiedä, puhuvatko kuvat tällä kertaa puolestani, mutta sanottakoon nyt kuitenkin tuon kokemuksen olleen aivan mieletön

Niagaran putoukset muodostuvat kolmesta vesiputouksesta; American Fallsista, Bridal Veil Fallssista sekä Horseshoe Fallssista. Kaksi ensimmäisenä mainittua putousta sijaitsevat Yhdysvaltojen puolella, ja jälkimmäisin on jaettu puoliksi Yhdysvaltojen ja Kanadan kesken. Niagaran putousten voima on valtava - niissä virtaa keskimäärin 2,8 miljoonaa litraa vettä sekunnissa.

Me pysyttelimme ainoastaan Yhdysvaltojen maaperällä, vaikka alun perin tarkoituksenamme oli suunnata myös Kanadan puolelle. Muutaman ystävistäni olisi pitänyt hankkia Kanadan viisumi Kanadassa vierailua varten, mikä tuotti hieman vaikeuksia. 

Niagaran putouksia pääsee katsomaan ilmaiseksi, tai oikeastaan niitä ei voi olla massiivisen koon puolesta edes huomaamatta. Putousten lähiympäristö on tehty todella miellyttäväksi kauniilla puistolla. Ihmiset istuskelivat puiston penkeillä ja katselivat upeita maisemia. Niagaran putousten läheisyydessä sijaitsee myös muutamia kauppoja matkamuistojen ostamista varten. Pyörähdimme eräässä näistä, mutta itse en löytänyt kaupasta minkäänlaisia ostoksia. 

Yhdysvaltojen sekä Kanadan puolelta järjestetään erilaisia retkiä putousten alapuolelle. Me halusimme päästä näkemään putoukset niiden kaikessa komeudessaan, joten puistossa kiertelyn jälkeen ostimme liput vierailijoiden suosimalle veneretkelle. Matkan hinta oli 19,25$, ja se oli todellakin jokaisen sentin arvoinen! Suuret vesiputoukset koki aivan eri tavalla, kun pääsi ihastelemaan ryöppyävää vettä veneen kannelta. Putousten voima on jotain aivan uskomatonta, minkä vuoksi vesihöyryä nousi jatkuvasti taivaalle suurina laattoina. Putouksilla vierailevia suosittelenkin ottamaan jonkinlaista vaihtovaatetta mukaan, sillä vettä roiskuu päälle lähes varmasti jossain vaiheessa, vaikka päättäisikin istua pelkästään puiston penkillä (itsehän kannoin mukanani kokonaisen vaatevaraston :-D).

Veneretken jälkeen kuljimme hetken ympäriinsä ja napsimme kuvia maastosta. Kylmän sään ja vaatteiden kastumisen vuoksi olimme tämän jälkeen lähtövalmiita takaisin autolle (on muuten outoa, kun vielä muutamia päiviä sitten kuljin ympäriinsä shortseilla ja t-paidalla, mutta nyt jopa pipo oli kylmyyden puolesta lähes pakollinen). 

Olin varautunut pahempaan turistirysään, mutta sellaista en itse havainnut. Ihmisiä oli kyllä paljon liikkeellä, mutta missään vaiheessa ei tuntunut siltä, että kanssakatselijoita olisi liikaa (toisaalta voi olla, että lumouduin putouksista niin paljon, että kaikki muu ympärillä tapahtuva jäi huomaamatta, haha). Osa väittää Niagaran putouksia turistien pilaamiksi vesiputouksiksi, mutta mielestäni tämä ei pidä paikkaansa. Minulle alue putousten lähettyvillä näyttäytyi enemmänkin luonnon kauniiksi muokkaamalta puistolta.

Niagaran putoukset olivat niin näyttävät, että pyrin ehdottomasti suuntaamaan sinne uudestaan tulevaisuudessa! Tällä reissulla eväsretken tekeminen ei olisi ollut mahdollista kylmän sään vuoksi, mutta ehkä palaan vielä joskus toteuttamaan edellä mainitun suunnitelman Kanadan puolelle. ;-)

-Mona